Gestalt‑psykoterapia
Kokemuksen kokonaisuuden tutkiminen tässä ja nyt – kehossa, mielessä ja suhteissa.
Antamani psykoterapia perustuu Gestalt-psykoterapiaan. Menetelmä on yksi psykoterapiakentän vanhimmista, näyttöön perustuva ja teoriapohjaltaan integratiivinen eli useita teorioita yhdistelevä. Suomessa on koulutettu Gestalt-psykoterapiaa miltei yhtäjaksoisesti 80-luvun alkupuolelta ja vuodesta 2022 alkaen olemme kouluttaneet uusia psykoterapeutteja Jyväskylän yliopiston koulutusohjelmassa.
Käytännössä Gestalt-psykoterapian perusajatus on tiedostamisen kautta pyrkiä lisäämään ihmisen joustavaa itsesäätelyä niin, että hän voi voida paremmin. Psyykkiset häiriöt näyttäytyvät tästä näkökulmasta useimmiten sopeutumisyrityksiltä itsestä tuleviin tai ympäristön vaateisiin. Lopulta sopeutumisyritykset eivät enää palvelekaan sopeutumista vaan alkavat haitata elämää.
Esimerkiksi ahdistus on käytännössä kokonaisvaltaista varautuneisuutta, valppautta koettua uhkaa kohtaan. Joskus ahdistuneen ihmisen elämässä on ollut tärkeää osata ennakoida vaaraa kuten toisen henkilön satuttavaa kriittisyyttä. Arvostelun ennakointi on auttanut ottamaan henkisiä iskuja vastaan. Myöhemmin sama vaaran ennakointi laajennettuna muihinkin ihmisiin alkaa haitata sosiaalisia tilanteita. Tällaisessa tilanteessa psykoterapian tehtävä on lisätä tiedostamista siitä, millaisia uhkakuvia henkilö maalaa mielessään nykypäivänä ja mahdollisesti ymmärtää myös millaisissa paineissa nämä ennakoinnit ovat alunperin syntyneet. Ja ennen kaikkea terapian tehtävä on auttaa kohtaamaan nykyelämän tilanteet tuoreesti tässä-ja-nyt oma tarpeet tiedostaen ja lisätä luottamusta sekä kykyä selvitä siitä, mitä ikinä vastaan tulee. Tästä näkökulmasta psykoterapian lähtökohta on siis joustavamman itsesäätelyn palauttaminen.
Terapeuttinen työskentely tapahtuu nykyhetkestä käsin. Mikä tällä hetkellä on mietityttävää, vaivaavaa, kiinnostavaa, vaikeaa? Tällä hetkellä olennaista voi toki olla menneisyyden muisto tai tulevaisuuden tuska. Lähtökohta on kuitenkin se, mikä juuri nyt, tällä hetkellä, on merkityksellistä tai latautunutta. Nykyhetken tärkeys on siinä, että vain juuri nyt voimme säädellä itseämme, siksi on tärkeää oppia nojaamaan oma tiedostaminen ja itsesäätely nykyhetken päälle.
Rikas tunne-elämä on hyvän psyykkisen voinnin ja elävyyden kokemuksen keskeinen edellytys. Samalla tunne-elämä on useimmiten se, joka raastaa ja tuo ihmisen terapiaan. Gestalt-terapiassa tunteita ja mielialoja ei vältellä vaan ne eletään yhdessä tuetusti riittävä turvallisuus varmistaen läpi, jolloin kyky sekä ymmärtää itseä että hyväksyä oma kokemusmaailma vahvistuu. Niinpä useimmiten vastaanotolla pyrimme ennemminkin antamaan tilaa tunnekokemusten kaikille puolille (ajatukset, kehon reaktiot, mielikuvat jne.) ja tiedostamaan ne vaimentamisen tai tietoisen rauhoittumisen sijaan. Kokonaisesti läpieletty tunnekokemus rauhoittuu itsestään ja yhdistyy osaksi persoonaa. Toki tässäkin voidaan tarpeen mukaan tehdä poikkeuksia – sietämättömiin voimakkaisiin tunteisiin pyrimme ensin löytämään riittävää turvaa ennen niiden lävitse tunkemista. Terapia etenee asiakkaan ehdoilla ja hänen tahdissaan.
Toisaalta olennaista toimintakyvyn ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta ei ole vain se miltä tuntuu, vaan keskeistä yhtälailla on se, mikä on henkilön suhde siihen, mitä hän tuntee. Onko ok olla väsynyt? Voiko itkeä, vaikkei oikeastaan olisi edes mitään syytä itkeä? Selkeästi tiedostetut, tutut, tilapäisiksi koetut ja hallintaa sisältävät tunnekokemukset ovat merkittävästi siedettävämpiä kuin epämääräiset ja vieraat. Tiedostamistyöskentelyllä kokemukset läpi eläen vieras ja häiritsevä tunne-elämä saadaan hallintaan ja häiritsevät tunteet ajan myötä hellittävät, vaimenevat ja vaipuvat taustalle. Vastaavasti tilalle voivat astua myönteiset, elävyyttä ja innostusta tuottavat kokemukset. Psykoterapian tehtävä on näin ollen joustavoittaa myös tunne-elämän virtaamista hetkestä toiseen luonnollisesti, sillä tunnekokemusten tukahduttaminen ja pysäyttäminen on usein liitoksissa esim. mielialaoireiluun.
Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Näin ollen psykoterapiassa työskenneltäessä on tärkeää huomioida nämä kaikki olemassaolomme ulottuvuudet. Käytännön arkisessa psykoterapiatyössä se tarkoittaa sitä, että paitsi että puhumme jostakin asiasta (tätä kutsutaan psykoterapiamaailmassa sisällöksi), on samaan aikaan huomioitava myös tunteet, kehon reaktiot ja ihmisen suhde ympäristöön. Ympäristö toki usein painottuu sosiaaliseen ympäristöön, ts. toisiin ihmisiin, mutta myös ympäristö laajasti ymmärrettynä on merkityksellinen, sillä kokemuksemme muodostuu aina paitsi suhteessa tapahtumiin myös siihen, millaisessa tilanteessa (kontekstissa) tuon jonkin asian kohtaamme.
Edellisestä, siis kokonaisvaltaisesta (tai holistisesta) näkökulmasta seuraten psykoterapiassani ylivoimaisesti suurin osa ajasta kuluu puhuessa mutta ajoittain täydennämme puhettamme kokemuksellisemmalla työskentelyllä. Silloin puhumisen rinnalla saatan ehdottaa esimerkiksi vaikeammasta kokemuksesta puhuttaessa eläytymään tilanteeseen kuin olisit siinä juuri nyt ja käymme tilanteen näin yhdessä läpi. Tai esimerkiksi jos esiin tulee kokemus, että joku ihminen on toistuvasti loukkaava ja tarvitset taidon oppia puolustamaan itseäsi tällaisessa hetkessä, saatamme kokeilla sellaista käytännössä pelkän asiasta puhumisen sijaan. Tällaisen kokemuksellisemman työskentelyn ensisijainen tehtävä on lisätä tiedostamista ei-kielellisistä kokemuksista itsessä, erityisesti tunteista ja kehollisista reaktioista ja samalla lisätä myös toimintavalmiuksia erilaisissa kiperissä arjen tilanteissa. Kokeilut ovat aina vapaaehtoisia ja asiakas saa vapaasti valita, haluaako hän ryhtyä sellaisiin. Paikoin psykoterapiasta saatan antaa myös vapaaehtoisia kotitehtäviä. Ne eivät ole varsinaisia läksyjä vaan vähän aikaa ja energiaa vaativia asioita, joilla pyritään siirtämään terapiassa tiedostettua terapiahuoneen ulkopuolelle arkielämään.
Kaikki edellä kuvattu Gestalt-psykoterapialle tyypillinen työskentely tähtää siis joustavampaan itsesäätelyyn ja siten parempaan psyykkiseen vointiin. Matkalla tätä kohti paljolti nojataan Gestalt-psykoterapian metodologiaan mutta ei ainoastaan siihen. Olen tehnyt kliinistä työtä yli 20 vuotta ja kokemuksen sekä pohdintojen myötä olen kerännyt mukaani näkökulmia ja menetelmiä myös Gestalt-psykoterapian ulkopuolelta. Luonnollisestikin psykoterapiassa yritämme valjastaa käyttöön kaikki mahdolliset muutkin opit, jotka voisivat olla avuksi.
Jos kiinnostuit Gestalt-terapiasta, kysythän lisää. Voit myös tutustua Gestalt-terapiayhdistyksen sivuihin osoitteessa www.gty.fi. Jos oikein innostuit, voit myös lukea Gary Yontefin oivan esittelytekstin Gestalt-terapiasta osoitteessa http://gestalt.org/yontef.htm
